Kuluttajaliitto vaatii Suomeen järjestelmää, jonka avulla erityisesti pienituloisille sähköllä lämmittäville taattaisiin tietty määrä sähköä tiettyyn hintaan, jos sähköä ei ole kuluttajien saatavissa markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Tällainen malli on ollut käytössä Norjassa.

Järjestelmä otettaisiin käyttöön silloin, kun pitkään jatkuneen häiriötilanteen vuoksi sähkönhinta uhkaa nousta hyvin korkeaksi kuten vuosi sitten tapahtui.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Ylelle, että kestävä ratkaisu nyt kovien pakkasten vuoksi syntyneeseen sähköpulaan on sähkön toimitusvarman tuotannon varmistaminen.

Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön kannustin, joka tukisi investointeja aina käytettävissä olevaan sähköntuotantoon kuten ydinvoimaan, vesivoimaan, apuvoimaloihin tai isoihin energiavarastoihin, Mykkänen kertoo.

Kuluttajan näkökulmasta edellytys pörssisähkön järkevälle käytölle on se et pystyy vaikuttamaan tarvittaessa omaan kulutukseen, yksinkertaisimmin pienentämällä kulutusta kun hinta on korkea. Muulla kuin sähköllä lämmittävä voi tehdä sen käyttämällä vähemmän sähkölaitteita sen aikaa kun sähkön hinta on korkea. Sähkölämmittäjällä pitäisi olla betonilaatta tai uima-allas jonka se voi lämmittää etukäteen, josta se voi ottaa lämpöä kalliille päiville.

Jos kulutussäätöön ei pysty, joutuu ihan oikeasti pohtimaan onko pörssisähkö oikea valinta itselle. Toinen mielenkiintoinen pohdinnan aihe vois olla et pitäisikö halpojen päivien säästöt laittaa tilille odottamaan kalliita päiviä. Eli valitsee vaikka et sähkö maksaa 15,17 c/kWh, joka oli lämmityskauden 10/22-3/23 verollinen keskihinta, ja sen alittavat maksut menee talteen odottamaan sen ylittäviä maksuja. Tossa pitää ottaa lämmityskauden hinta, eikä vuoden keskihintaa, koska suurin osa kulutetusta sähköstä menee lämmykseen. Jos taas on silleen onnellisessa tilanteessa et lämmitys on muulla kuin sähköllä ja jäähdytys on sähköllä, isoin kulutus osuu tyypillisesti halvimpaan aikaan.

Kuluttajan kulutusjousto ei tietenkään auta jos on systemaattinen ongelma. Eli jos tuotanto ei odottamattomia poikkeuksia lukuunottamatta pysty tuottamaan tarpeeksi sähköä kaikkkina aikoina kohtuullisen pörssihinnan varmistamiseksi. Se lienee mielipidekysymys kuinka kauan hinta saa olla korkea, mut vois olettaa et pari kallista päivää vuodessa ei ole ongelma, mut kalliit viikot kylmään aikaan on ongelma. Ja jos kalliit ajat nostaa kiinteähintaisien sopimuksien hintaa, se on iso ongelma, koska silloin ei enää auta paeta pörssisähköä muihin sopimuksiin.

En tiiä millainen tukijärjestelmä Norjassa on, mut vois arvata et oikein mitoitettu sähkön tuotanto tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin tulonsiirrot niille ajoille kun huonosti mitoitettu järjestelmä aiheuttaa korkeita hintoja. Kaikkein hienointa olis tietenkin jos joku keksis miten sähköä vois tallentaa, mut jo nyt toimitettavissa olevia pumppuvoimalaitoksia lukuunottamatta se ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Toikin laitos on yhä esisuunnitelun asteella, vaikka maailmalla niitä jo on.

  • ArseAssassin@sopuli.xyz
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    2
    ·
    10 months ago

    Jes, kiitos hyvästä selvityksestä! Luulen että noilla spekseillä pitäydyn pörssisähkössä ja odottelen jos sais sähköauton akusta myytyä takasin verkkoon kun markkinat sekoilee, ehkä sillä sais enemmänkin säästöä laskulle 😄